Ainejärjestöjen sähköpostilistan kautta postilaatikkoon kilahtaa ajoittain harjoittelupaikkailmoituksia, joissa etsitään nuoria viestintäalan moniosaajia.
Nuori moniosaaja on graduaan viimeistelevä opiskelija, jolla on takana jo useamman vuoden työkokemus. Harjoittelun vaatimuksina ovat Officen ja Adoben ohjelmistojen hallitseminen, kansainvälisen politiikan tuntemus, sujuvuus kolmella kielellä, B-ajokortti sekä reipas asiakaspalveluasenne. Videontekotaidot ovat plussaa.
Palkkaa tällaisesta harjoittelusta ei valitettavasti voida maksaa, mutta korvaukseksi on tarjolla näköalapaikan alan duuneihin huipputiimin joukossa sekä mahdollisuus osallistua toimiston perjantaiskumpille.
Palkattomat ja hyvin matalasti palkatut harjoittelut ovat yleistyneet viestintäalalla.
Olemme alan opiskelijoina hankalassa paikassa, koska joihinkin alan tutkintoihin sisältyy pakollinen harjoittelu. Alamme on valtavan suosittu ja harjoittelupaikoistamme kilpailevat myös muita pääaineita opiskelevat. Ilman pakollista harjoitteluakin työura on aloitettava jostakin.
Harjoittelun tekeminen palkalla, joka ei kata elinkustannuksia, on yksilön kannalta ikävää, ja asettaa myös laajemman kysymyksen. Millainen alastamme tulee, jos jalan saa oven väliin vain tekemällä töitä, joita täytyy rahoittaa vanhempien varoilla, omilla säästöillä tai apurahoilla?
Tässä mietittävää ja eväitä nuoria moniosaajia etsivän yrityksen kanssa neuvottelemiseen.
Onko työsi oikeasti harjoittelua?
Harjoittelupaikkojen ilmoituksissa vaaditaan usein, että tekijällä on työhönsä itsenäinen ja vastuullinen ote.
Harjoittelijan palkka on kuitenkin pienempi juuri sen takia, etteivät harjoittelijan tehtävät saa olla yhtä itsenäisiä ja vastuullisia kuin muiden työntekijöiden. Jos harjoittelija hoitaa työtään yksin ja normaalilla työpanoksella sekä vastuulla, hänelle pitää maksaa ammattilaisen palkka.
Harjoittelussa ollessasi katso ympärillesi ja kysy, tekevätkö työkaverisi täysin samoja tehtäviä kuin sinä? Tiedätkö, kuka on sinun tehtävistäsi vastaava henkilö, jolta voit pyytää apua? Onko sinulla henkilökohtainen ohjaaja ja opastaja työpaikalla?
Jos harjoittelupaikkasi on selkeä sijaisuus lomailevalle tai poissaolevalle työntekijälle, pitäisi sinulle maksaa tämän työtehtävän täysimääräistä palkkaa. Näin on usein esimerkiksi kesätöissä.
Kyse ei ole siitä, etteikö nuorille saisi antaa vastuullisia töitä.
Päinvastoin: kun kunnianhimoiset ja näyttämisenhaluiset viestinnän opiskelijat palkataan harjoitteluun nitomaan papereita yhteen, päätyvätkin he joskus omasta aloitteestaan vetämään some-koulutusta koko toimistolle tai launchaamaan yrityksen uuden blogin.
Kyse on siitä, että työn vaativuuden ja työntekijän osaamisen tulisi näkyä palkassa.
Vaikka et uskaltaisi vaatia, kannattaa aina kysyä
Kysy, mihin palkkasi määrä tai palkattomuutesi perustuu.
Kaikki viestinnän ja media-alan työnantajat eivät ole työehtosopimusosapuolia, mutta jos harjoittelusi tapahtuu esimerkiksi lehdistössä, tv-alalla, kustannustalossa tai Ylellä, on todennäköistä, että työnantajasi pitäisi maksaa sinulle jo valmiiksi neuvoteltu reippaasti yli tuhannen euron palkka. Esimerkiksi lehdistön harjoittelijapalkka on minimissään 1 757 euroa kuukaudessa.
Kysy, onko harjoittelupalkkasi suhteessa yrityksen muiden työntekijöiden palkkaan. Esimerkiksi elokuva- ja tv-alan harjoittelupalkka on 75 % muiden työntekijöiden vähimmäispalkasta.
Jos päätätte yhdessä pidentää harjoittelukauttasi, kysy onko työnantaja ollut tyytyväinen työhösi ja pitäisikö tämän korottaa palkkaasi. Kysy, onko sinulle tarjolla töitä harjoittelun jälkeen, kunhan hoidat tehtäväsi hyvin.
Ja ennen kaikkea, kysy itseltäsi, mitä sinä saat harjoittelusta.
Uskotko että todella opit harjoittelussa uutta, ja että se edistää uraasi haluamallasi tavalla? Palkattomia harjoitteluja kannattaa harkita vain, jos sieltä kuuluisalta näköalapaikalta voi nähdä jotain, mitä et näkisi missään muualla.
Suomen Journalistiliitto auttaa opiskelijoita työ- ja ura-asioissa. Mietityttääkö harjoittelu, kesätyöt tai free-keikat? Ota meihin yhteyttä! Opiskelijat ovat Journalistiliiton täysvaltaisia jäseniä, joille tarjoamme muun muassa koulutuksia, juristineuvontaa, ja osuuskunnan free-töiden tekemiseksi.
Martta Kallionpää
opiskelijatoiminta, Suomen Journalistiliitto
martta.kallionpaa@journalistiliitto.fi
050 438 2006